Rintasyöpä ja tekoälyavusteinen rintasyövän havainnointi

Kirjoittaja: Helinä Heino
Video: Antti Isosalo

                                                                                                                                                             

Roosa nauha -kampanja muistuttaa siitä, että rintasyöpä koskettaa monen ihmisen elämää. Kuva Pixabaysta.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpätyyppi, sillä vuosittain syöpään sairastuu Suomessa noin 5000 naista. Rintasyöpiä todetaan myös miehillä ja Suomessa miehiä sairastuu vuosittain kolmisenkymmentä. Maailmanlaajuisesti naisten uusien rintasyöpien esiintyvyyden arvioidaan olevan noin 2.3 miljoona tapausta.

Ikääntyminen lisää syövän esiintymisen todennäköisyyttä, joten Suomessa järjestetään 50-69-vuotiaille naisille ilmaisia seulontatutkimuksia. Rintojen omatoimiseen tarkkailuun on myös hyvä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi muutokset rinnan alueen ulkonäössä tai rakenteessa on syytä tutkituttaa. Mammografiatutkimus on yksi tyypillinen tapa tutkia rinnan kudosta (tarvittaessa myös esim. ultraäänitutkimus ja kudosnäyte saattavat tulla kyseeseen). Mammografiassa rinnasta otetaan röntgenkuvat, jotka toimitetaan radiologin arvioitaviksi.    

Röntgenkuvien tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa tai yksiselitteistä ja väestön ikääntyminen lisää terveydenhuollon ruuhkautumista. Tästä syystä rintasyöpien havainnointiin on pyritty kehittämään automaattisia menetelmiä, jotka voisivat avittaa radiologin työtä. Havainnointia varten on pyritty kehittämään tekoälypohjaisia ratkaisuja eli algoritmeja, joiden toiminta perustuu syöpään viittaavien piirteiden automaattiseen havainnointiin mammografiakuvista. Tekoälypohjaisilla menetelmillä on saatu lupaavia tuloksia, ja myös AIDMEI-projektissa tutkitaan menetelmiä rintasyövän havainnointiin.      

  

Rintasyövän kehittyminen

Kehon elimistö muodostuu soluista, joiden normaaliin toimintaan kuuluu solun jakautuminen, sillä kudosten elinkaareen kuuluu kudosten uusiutuminen. Normaalisti solujen jakautuminen on tarkoin säädeltyä ja elimistö kykenee eliminoimaan virheellisesti toimivat solut.

Jos solujen perintöainekseen eli DNA:n aiheutuu haitallisia muutoksia (esim. karsinogeenien aiheuttamat tai perinnöllinen alttius), saattaa solujen jakautuminen häiriintyä ja lopputuloksena olla syöpäsoluksi erilaistunut solu. Kun yksittäinen syöpäsolu pääsee jakautumaan tarpeeksi monta kertaa, muodostuu näistä uusista soluista soluryhmittymä eli kasvain tai tuumori.  

Hoitamaton, pahanlaatuinen kasvain lähettää etäpesäkkeitä eli lähtee leviämään muualle kehoon. Syöpä on monimutkainen prosessi, joka parantumattomassa muodossa muuttaa lopulta ihmisen aineenvaihduntaa, aiheuttaa elintoimintojen pettämisen ja kehon luontaisen puolustusjärjestelmän romahtamisen. Syöpään menehtymiseen ei ole yksiselitteistä selitystä, sillä esimerkiksi loppuvaiheen syöpää sairastava saattaa menehtyä johonkin infektioon, kuten keuhkokuumeeseen tai elimen toiminnan pettämiseen.     

Rintasyöpiä kyetään kuitenkin nykyisin hoitamaan hyvin ja esimerkiksi vuosina 2011-2013 rintasyöpään sairastuneiden naisten elossaololuku viiden vuoden sisällä Suomessa on jopa 91 prosenttia.          

 

Yleistä rintasyövästä

Rintasyöpä tai syövät yleensäkään eivät ole yksittäinen sairaus, vaan niillä on erilaisia alatyyppejä. Alatyyppien avulla voidaan arvioida syövän hoitomahdollisuutta ja syövästä selviytymisen ennustetta.

Alatyypin määrittämiseen tarvitaan tyypillisesti tieto syöpäsolujen jakautumisen nopeudesta, HER2-kasvutekijän ilmaantumisesta ja tieto siitä, että esiintykö syöpäsoluissa estrogeeni- ja/tai progesteronireseptoreita. HER2-kasvutekijän esiintyminen syöpäkudoksessa viittaa aggressiivisempaan syöpään, jolla on suurempi uusiutumisriski. Jos syöpäsoluissa esiintyy estrogeeni- ja/tai progesteronireseptoreita, voidaan syöpää hoitaa hormonaalisilla lääkehoidoilla. Hormonaalisten lääkehoitojen etuna on, että niiden tiedetään puolittavan rintasyövän uusiutumisriskiä.

 

Rintasyöpä ja tekoäly

Kun puhutaan tekoälyn soveltamisesta rintasyöpään (tai muuhun sairauteen), viitataan menetelmään, jossa saatavilla olevaan kuvadataan (tai muuhun aineistoon) pyritään sovittamaan matemaattinen funktio, joka kykenee lähtökohtaisesti erottamaan syöpää sisältävät ja syövättömät tapaukset omiksi ryhmikseen. Tällöin puhutaan tekoälyn tai neuroverkon kouluttamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että koulutuksen jälkeen analysoiva ohjelma kykenee antamaan arvion rintasyövän esiintyvyydestä myös mammografiakuvalle (aineistolle), jota se ei ole aiemmin nähnyt. 

Esimerkiksi alla olevassa videossa demonstroidaan tilannetta, jossa tekoäly merkitsee mammografiakuvaan alueen, joka vaikuttaa sen algoritmin pohjalta epäilyttävältä. Tulevaisuudessa radiologi voisi hyödyntää tällaista alustavaa analyysiä diagnoosin teossaan.

                             Video. Mammografiakuvaan on merkitty epäilyttävä alue punaisen maskin avulla. 

Jos aiheen teoreettisempi puoli kiinnostaa, voi tähän tutustua vielä tarkemmin Eeva Nevanrannan kandityössä.